Palasiin rikottu sydän ja sielu Hengen suo, sen loputon nielu Nyt mieli etsii pimeydestä valoon Haluaa sitä silmästä silmään katsoo Pääsenkö täältä ulos enää ikinä Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Sä lyöt muhun kipinän Valaisten mun manalan Saan sen parhaan sanoman Jota en uskonut edes olevan Kutsuu mua hahmo kera viikatteen Ja pyytää, että sen mukaan meen Taasko olen matkalla pohjamutaan Pimeän tunnelin ikuisiin uniin Pääsenkö täältä ulos enää ikinä Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Sä lyöt muhun kipinän Valaisten mun manalan Saan sen parhaan sanoman Jota en uskonut edes olevan Nyt mustan mielen syövereistä Ryömin ylös kuin viemäreistä Kerään sirpaleet ja uudeks tuun Ei ehjäks mut vahvemmaks kuin muut En anna noutajan lupausten voittaa En maksaa mahdotonta hintaa Vaikka pimeys vielä valaisee iltaa Tahtoisin nousta katsomaan kuunsiltaa Pääsenkö täältä ulos enää ikinä Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Sä lyöt muhun kipinän Valaisten mun manalan Saan sen parhaan sanoman Jota en uskonut edes olevan Niin minäkin sua Niin minäkin sua Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Sä lyöt muhun kipinän Valaisten mun manalan Saan sen parhaan sanoman Jota en uskonut edes olevan Niin minäkin sua
Biisikirjasto on valikoima suomalaisia lyriikoita säveltäjien, tuottajien ja muiden musiikintekijöiden käyttöön tekijänoikeuksien puitteissa. Mikäli olet kiinnostunut sanoituksesta, ota yhteyttä info@biisikirjasto.fi